Pilaantuneiden maiden käsittely

Toimimme yhteistyössä tutkimuslaitoksien, laboratorioiden ja maanrakentajien kanssa, mutta vastaamme itse lopputuloksesta. Olemme toteuttaneet yli 70 pilaantuneen maan kunnostushanketta vuodesta 1993. Kohteet ovat olleet mm. suljettuja huoltoasemia, pylväskyllästämötontteja, pesulatontteja sekä öljy-, PAH-, PCB- ja kloorifenoliyhdisteillä pilaantuneita maamassoja.

Kaksivaiheinen KVR-kunnostus

Tontti kunnostetaan massanvaihdolla, jota edeltää in-situ-esikäsittelyvaihe. 2-vaiheisella kunnostuksella saavutetaan kustannussäästöjä, sillä vaihdettavien maamassojen määrä pienenee in-situ-käsittelyllä tyypillisesti 30-100 %.

Nordic Enviconin kaksivaiheinen KVR-kunnostus

Pilaantunut tontti kunnostetaan kaivamatta mahdollisimman puhtaaksi. Lopuille maille tehdään massanvaihto.

Vähemmän maansiirtoa ja kuljetusta, vähemmän vastaanottomaksuja, vähemmän korvaavia massoja. Kustannustehokas ja ympäristöystävällinen.

In-situ-käsittely

Pilaantunutta maata puhdistetaan paikan päällä ilman massojen kaivua ja poistamista. In-situ-menetelmiä ovat mm. biostimulaatio, huokoskaasukäsittely, kemiallinen hapetus sekä sähköinen pumppaus. In-situ-käsittely soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa maan kaivu on vaikeata tai mahdotonta rakennusten, teiden tai muiden rakenteiden takia.

In-situ-käsittelymenetelmät

Huokoskaasukäsittely

Huokoskaasukäsittely soveltuu haihtuvilla yhdisteitä, kuten bensiinillä tai liuottimilla pilaantuneille alueille. Huokoskaasukäsittelyä varten maaperään asennetaan pysty- tai vaakasiiviläputkia, joiden avulla maaperästä imetään haihtuvia hiilivetyjä sisältävää ilmaa. Hiilivedyt hävitetään katalyyttisellä polttimella tai aktiivihiilisuodatuksella riippuen hiilivetyjen määrästä. Huokoskaasukäsittelyä voidaan tehostaa lämpimän ilman syötöllä.

Biostimulaatio

Biologinen käsittely (biostimulaatio) soveltuu dieselöljyillä pilaantuneille alueille. Biostimulaatiossa haitta-aineiden biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravinteita, kosteutta, bakteereja ja lämpöä tarpeen mukaan. Happi, ravinteet ja muut apuaineet syötetään maaperään vesiliuoksena, josta ne vapautuvat hitaasti maaperässä olevan luonnollisen bakteerikannan käyttöön. Syöttö tehdään maahan asennettavan siiviläputkiston avulla tai injektoimalla korkeapainepumpulla. Syöttöliuoksen määrä, ravinnemäärät ja seossuhteet määräytyvät kunnostuksen yhteydessä saatavien maaperä- ja haitta-ainetietojen avulla.

Kemiallinen hapetus

Kemiallinen hapetus soveltuu öljyillä pilaantuneille alueille. Kemiallisessa hapetuksessa öljyhiilivedyt hajotetaan kemiallisen hapettimen avulla. Hapetuskemikaalina käytetään yleensä vetyperoksidia. Vetyperoksidiliuos syötetään maaperään joko asennettua siiviläputkisto pitkin ja/tai injektoimalla korkeapainepumpulla.

Elektrokineettinen pumppaus

Elektrokineettinen pumppaus ei varsinaisesti ole käsittelymenetelmä vaan menetelmä, jolla vettä ja kemikaaleja voidaan liikuttaa maaperässä vaakasuuntaan ja näin ollen parantaa kontaktia haitta-aineen kanssa. Elektrokineettisessä pumppauksessa maaperään johdetaan tasavirtaa maahan upotettujen anodien ja katodien avulla. Elektrokineettinen pumppaus soveltuu tehostamaan mm. biostimulaatiokäsittelyä etenkin jos maaperä on huonosti vettä läpäisevää.

Pohjaveden ilmastus

Pohjaveden ilmastusta soveltuu kohteisiin, joissa haihtuvia hiilivetyjä esiintyy pohjavedessä. Menetelmässä pohjaveden pinnan alle johdetaan lämmintä ilmaa, jolloin hiilivedyt siirtyvät pohjavedestä sen pinnan yläpuolella olevaan maaperään. Maaperästä hiilivedyt poistetaan huokoskaasukäsittelyllä.

Maaperän kapselointi

Kapseloinnissa haitta-aineet eristetään niin, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön valumaveden tai pohjaveden mukana. Eristeenä käytetään vettä läpäisemättömiä materiaaleja kuten savea, tiivisasfalttia tai synteettisiä materiaaleja.

Laitoskäsittely

Ylöskaivettu pilaantunut maa-aines kuljetetaan vastaanottokeskuksiin ja puhdistetaan käsittelykentällä aumoissa. Käsittelymenetelmät ovat pääasiassa samoja kuin in-situ-käsittelyissä.

Laitoskäsittely

Ylös kaivettujen maamassojen käsittelystä yrityksellä on yli 15 vuoden kokemus. Toteuttamamme hankkeet ovat olleet joko kokonaisvastuuhankkeita (tontin kunnostus ja kaivettujen massojen käsittely) tai hankkeita, joissa olemme toimineet yksinomaan kaivettujen massojen käsittelijänä. Pääasialliset käsittelymenetelmät ovat huokoskaasukäsittely ja biostimulaatio, mutta myös kemiallista hapetusta käytetään. Käsittelyn läpimenoaika on 3-18 kk riippuen haitta-aineista, niiden pitoisuuksista ja maaperän laadusta. Puhdistetut maamassat käytetään yleensä hyödyksi kaatopaikalla mm. täyttöalueen peittokerroksissa.

Laitoskäsittelyä on toteutettu mm. seuraavilla alueilla:

  • Metsäsairila Oy:n Metsä-Sairilan jäteasema Mikkelissä
  • Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen jäteasema Joutsennossa
  • Lakeuden Etappi Oy:n Jäteasema ilmajoella
  • Kittilän kaatopaikka
  • Nurmijärven kunnan Metsä-Tuomelan jäteasema
  • Imatran kaupungin vanha kaatopaikka
  • Soilrem Oy:n käsittelykenttä Virkkalassa

Toteutetut hankkeet ovat käyntikorttimme

Olemme toteuttaneet useita kymmeniä hankkeita Suomessa ja lähialueilla eri kokoisille yrityksille ja yhteisöille. Suuri osa toteutetuista hankkeista on ollut luonteeltaan erityisen vaativia.